Englannin sanat "beg" ja "plead" molemmat tarkoittavat anteamista tai pyytämistä, mutta niiden välillä on merkittäviä eroja. "Beg" viittaa yleensä epätoivoiseen ja nöyrään pyyntöön, usein jossain määrin itsekkääseen tarpeeseen. "Plead" puolestaan kuvaa usein vakavampaa ja muodollisempaa vetoomusta, usein oikeudenmukaisuuden tai armollisuuden puolesta. "Plead" sisältää usein myös argumenttien esittämistä pyynnön tueksi.

"Beg" on yleensä epämuodollisempaa ja käytetään useammin arkipuheessa. Ajatellaan esimerkiksi kadulla kerjäläistä: hän begs rahaa. Tässä tilanteessa "plead" kuulostaisi liian muodolliselta. Esimerkiksi:

• He begged for money. (Hän kerjäsi rahaa.)
• She begged him to stay. (Hän pyysi häntä hartaasti jäämään.)

"Plead" puolestaan sopii paremmin tilanteisiin, joissa pyydetään jotain vakavampaa, kuten oikeudessa tai emotionaalisessa kriisissä. Se kuulostaa usein dramaattisemmalta ja painokkaammalta. Esimerkiksi:

• He pleaded not guilty. (Hän vetosi syyttömyyttään.)
• She pleaded with him to reconsider. (Hän vetosi häneen harkitsemaan asiaa uudelleen.)

Tässä vielä esimerkki, jossa molempia sanoja voisi käyttää, mutta merkitys muuttuu:

• He begged for his life. (Hän kerjäsi henkeään.) - Epätoivoinen pyyntö
• He pleaded for his life. (Hän vetosi henkensä puolesta.) - Vakavampi ja argumentteihin perustuva pyyntö

Näiden sanojen käyttö riippuu siis kontekstista ja siitä, kuinka painokkaasti haluat ilmaista pyyntösi. "Beg" on usein emotionaalisempaa ja nöyryytyvämpää, kun taas "plead" on vakavampaa ja muodollisempaa.

Happy learning!